tiistai 4. tammikuuta 2011

Tilannepäivitys

Nyt on siis joulusta ja uudesta vuodestakin selvitty. Loppiaista odotellaan.

Kävinpähän sitten neurologin vastaanotolla ja heti perään pään magneettikuvassa. Ei löydöksiä. Voin kuvitella kuinka helpottunut oloni olisi, jos olisin kärsinyt vain päänsärystä. Toki tuo hieman auttoi asiaa että ei nyt mahdollista aivokasvainta tarvitse murehtia. Turkasen kalliiksihan mokoma tuli, mutta olkoon se joululahja itselleni.


Itse asiassa kyseinen maanantai oli kaikkinensa hyvä päivä. Ei matalaa sykettä, eikä muutenkaan suuremmin surkeaa oloa. Ei nyt tietysti ihan tervekään fiilis ollut, mutta parempi kuin aikoihin. En ole tosin enää kovin varmaa siitä, miltä tuntuu, kun on terve.


Muistan että ajattelin tuolloin toivorikkaasti että oliko syyllinen sittenkin statiinilääkitys ja nyt sen lopettaminen alkaa tosia-asiallisesti vaikuttaa. Niinpä tiistai oli toivoa täynnä. Aamupäivällä töissä olin täynnä energiaa ja mieli oli hyvä. Lounaan jälkeen olikin luvassa paluu maan pinnalle. Syke valahti 45-50 -välille ja olo oli kuin haudasta nousseella. Välipalan syöminen tuntui täysin mahdottomalta ajatukselta pahoinvoinnin vuoksi. Ajaessani töistä kotiin, päätin että menen tänään käymään päivystyksessä ihan oman mielenrauhani säilyttämiseksi. 


Niinpä siis terveyskeskukseen valittamaan rintakipua ja pahoinvointia. Luvassa oli normaali setti... Ensin EKG, jonka jälkeen lääkärin juttusille. Otettiin muutama verikoe ja pidempi pätkä EKG:tä. Odottelin tunnin verran verikokeiden valmistumista ja sitten tuomiolle. Ja tulos oli se, mitä arvelinkin, ei vikaa. 


Harvinaista kyllä terveyskeskuslääkärille, tämä rouva tuntui olevan aidosti kiinnostunut myös siitä että minulla on oireita vaikkei kokeissa mitään näykään. Pisteet hänelle. Sanoi kuitenkin että koska mitään akuuttia ei löydy, päivystyksessä ei muuta tehdä. Antoi kuitenkin kokeiltavaksi Nexiumia, joska rintaoireet selittyisivät vatsan tai ruoansulatuksen häiriöillä.


Tuosta tiistaista ollaan nyt rämmitty viikko eteenpäin. Olen syönyt Nexiumia, eikä siitä ainakaan haittaa ole ollut. Olo on ollut kohtalainen. Mahdollisesti myös ajoittain esiintynyt röyhtäily on vähentynyt. Saattaa olla että tuossa vatsateoriassa on jotain perää. Tosin madaltunutta sykettä se tuskin aiheuttaa.


Pahoinvointi on siis kuitenkin väistynyt. Syke haahuilee edelleenkin 50-60 -haarukassa ja olo on epätodellinen ja jotenkin sairas.


Kävin myös moikkaamassa työterveyslääkäriä, joka nyt sentään passitti sydämen rasituskokeeseen, joka olisi luvassa ensi viikolla. Taas siis viikko lisää pelkkää odottamista ilman minkään asian etenemistä. Mutta näillä mennään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti