Edellisestä päivityksestä jälleen aikaa. Kävin työterveyslääkärin luona, joka ei selvästikään ostanut ajatusta kilpirauhasen vajaatoiminnasta, muttei tietenkään sanonut vastaankaan, kun endokrinologi oli lääkityksen aloittanut.
Elokuusta asti olin siis kärsinyt jonkin sortin lisälyönneistä ihan kiusaksi asti. Tähän sain puhuttua itselleni 24-h holter -seurannan. No siellähän niitä oli "kohtalaisesti junktionaalisia lisälyöntejä". Eli siis ei varsinaisesti kammio- eikä eteisperäisiä vaan siitä väliltä. Mutta käytännössä vaarattomia eli ei lisätoimenpiteitä. Propralia voisi syödä oireenmukaisena hoitona, jos siltä tuntuu. Purkki Propraliahan minulla on ollut kaapissa pidempään, mutten ole siihen kajonnut, enkä kajonnut nytkään. Mikä positiivista nyt on mennyt muutama päivä lähes ilman rytmihäiriötuntemuksia. Josko ne häviävät?
Endokrinologin puhelinaika tuli ja meni. Sovittiin että nostetaan tyroksiiniannos 50µg:sta 100µg:aan siten että ensin mennään kuukausi 75µg:lla. Kävin myös vaihteeksi verikokeissa juuri ennen tuota annosnostoa. TSH oli laskenut 1,5:een. Näin kai sopii odottaakin. T4V sen sijaa yllätti.. positiivisesti ja negatiivisesti. Se nimittäin oli 13,2 viitealueella 11-23 eli selkeästi alimmassa kolmanneksessa ja takana siis 6 viikkoa tyroksiinia pienellä annoksella. Jos tuo vuosi sitten oli 20,1.. niin muutos huonompaan on selkeä. Tuo vahvisti uskoani siitä että tässä ollaan oikeilla jäljillä.
Kontrolloitiin myös D-vitamiini. Tämäkin oli hieman hassu. Vuosi sitten ilman mitään purkkivitamiinia arvoni oli 39 (viitealue siis 30-250, tuo alaraja on siis siellä riisitautisuuden alarajalla. Labravastauksen mukaan vitamiinilisän alaraja on 50 ja suositelta arvo on yli 80). Tuon jälkeen olen siis syönyt D-vitamiinilisää purkista 10-20µg päivässä. Kesäkuussa tuo arvo oli noussut 59:ään eli vaikutti olevan oikealla uralla. Kesän jälkeen nostin tuon päiväannoksen 30µg:aan ja oletin että nyt oltaisiin lähellä suositeltavia lukemia. Mutta ähäs! arvo oli 49. Ensi viikolla olen menossa uudelle lääkärille, jonka pitäisi olla haka näissä asioissa.
Työterveyslääkärin kommentti oli huvittava. Ihmetteli hänkin tuota arvojen kehitystä ja totesi että voisiko olla jotain imeytymisongelmaa. Ja jatkoi että "jos on, niin ei kai se ihmekään jos on huono olo". Niin no, eikö se ahdituksesta, masennuksesta, hyperventilaatiosta, jännitysniskasta ja hermoston toimintahäiriöstä johdukaan? Ei vaan, hän on ollut todella ymmärtäväinen koko ajan. Pisteet hänelle, vaikkei nyt ole diagnosointimielessä hirvittävästi pystynytkään auttamaan, muttei toisaalta ole mitään ajatuksiani täysin tyrmännytkään.
Tuosta imeytymishäiriöstä sen verran että ilmeisesti keliakia ei voi olla kyseessä, koska sekä gastroskopia että vasta-ainekoe on antanut negatiivisen tuloksen. No, katsotaan mitä lääkäri tuumaa keskiviikkona.
