Diagnoosi- ja hoitoyrityksiä osa 1

Kävin siis viime viikolla sekä sisätauti- että korvalääkärin puheilla. 

Sisätautipuolella siis todeettiin että helikobakteeritulehdusta ei ole ja b-vitamiinitasot ovat kunnossa. Eli nämä diagnoosipolut tyssäsivät siihen.

Sitten päästinkin itse asiaan eli vastaamaan kysymykseen: entäs sitten? Henkistä uupumusta ehdotteli hän, joskin totesi että en vaikuta masentuneelta eli sitä hän ei epäile. Hänen tulkintansa minusta siis on se että olen psyykkisesti väsynyt ja lisäksi minulla on mahdollisesti erinäisiä fyysisiä toimintahäiriöitä, jotka saattavat olla perua jostain tulehduksesta tmv. 

Hoidoksi hän määräsi Efexor -nimistä lääkettä, jonka vaikutuksista tietysti kyselin ja vastaus oli että ei aiheuta sivuvaikutuksia, eikä riippuvuutta. Netistä asiaa tutkin sekä keskustelupalstoilta että lääkkeen pakkausselosteesta. Huomasin että paljon on keskustelua varsinkin käytön lopettamisen hankaluudesta. Pakkausseloste tiesi kertoa että hyvin yleiset (enemmän kuin 1/10) haittavaikutukset ovat juuri niitä samoja oireita, joista yritän päästä eroon. Totesin että tätä en aivan purematta niele. Tai ainakin keskustelen asiasta työtereyslääkärini kanssa, jolle oli aika odottamassa.

Positiivista oli että työterveyslääkärini oli kanssani samaa mieltä että Efexor on ehkä hieman "raju" lääke tähän kohtaan varsinkin kun mitään masennusta ei ole diagnosoitu. Sanoi että voin olla ottamattakin ja palataan asiaan myöhemmin. 

Lisäksi sain lähetteen gastroskopiaan, jonka perusteella voidaan laittaa tai olla laittamatta rasti vatsapohjaisten syiden päälle lopullisesti. Positiivista tämäkin. Eipä jää puolitiehen. Sinne olen siis menossa viikon päästä. Tuosta pitää ilmeisesti patologisia tuloksia odotella parikin viikkoa, jonka jälkeen palaan asiaan työterveyslääkärini kanssa ja pohdimme löytyisikö vielä jotain tutkittavaa.

Tämän jälkeen on vissiin ryhdyttävä kokeilemaan noita iloisuuspillereitä, vaikken niiden tehoon oikein uskokaan, koska koen edelleen että oireeni ovat melko puhtaasti fyysisiä. Huoh, jotenkin en uskonut tämän päätyvän tähän, mutta tässä sitä ollaan. Masennuslääkeresepti kourassa, ilman diagnoosia mistään. Tästähän voisi vaikka masentua :)