sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Matka takana, elämä edessä(?)

Olen siis palannut takaisin Suomen kamaralle. Matka meni jokseenkin kaksijakoisesti. Toisaalta selvisin ilman suurempia ongelmia, mutta toisaalta olo oli koko ajan kehnohko. Lähtöpäivänäni en tuntenut oloani ollenkaan terveeksi, joten kävin vielä lääkärin vastaanotolla kuulemassa ammattilaisen mielipiteen. Tämän tein siitäkin syystä että jos jotain matkallani tapahtuisi, olisi helpompi selvitellä asiaa vakuutusyhtiön kanssa, kun on lääkärin lausunto siitä että matkustamisen estäviä seikkoja ei ole.

Niinpä siis lähdin matkaan, joka suuntautui Aasiaan. Lentoni olin järjestänyt siten että ensin lensin Keski-Eurooppaan, josta sitten kohteeseeni. Tuo ensimmäinen lentopätkä alkoi kamalasti. Päässäni pyöri ja hikoilin kuin kinkku uunissa. Mihinkäs sitä lentokoneessa karkuun pääsee. Eli istuin paikallani ja kärsin. "Kohtaus" meni ohi hiljalleen ja pidempi lento sujuikin jo ihan mukiin menevästi. Sain jopa nukuttua kohtalaisesti.

Perillä oli sitten erilaisia päiviä. Parempia ja huonompia. Pahimmillaan pahoinvointia ja sekavuuden tunnetta. Sekavuuden tunteella tarkoitan tilaa, jossa mm. kaikki äänet tuntuvat sekoittuvan yhdeksi metelipuuroksi ja olo tuntuu muutenkin huimaavalta. Nuo metelipuurot nieleskelin kuitenkin ilman hätääntymistä ja ne menivät muutaman tunnin kuluessa aina ohi. Pahoinvointiin tuntui auttavan pahoinvointilääke, jota söinkin kuin leipää.

Palasin siis kotiin pari päivää takaperin ja nyt harjoittelen jälleen arkeen palaamista. Siltä samaltahan tämä tuntuu kuin on tuntunut jo viimeiset kuukaudet. Päässä vippaa koko ajan vähäsen, eivätkä hommat tunnu sujuvan...

Kuten kirjoitin, tuntemukset ovat kaksijakoiset. Toisaalta pidin lomaa hyvänä, koska pääsin eroon töistäni ja ikävästä tunteesta, joka on seurausta tehottomasti tehdystä työstä. En siis pysty tekemään työtäni lähellekään niin hyvin kuin haluaisin tämän tilani takia. Kuten uumoilinkin on huomattavasti mukavampi potea kehnoa oloa hiekkarannalla kuin päätteen ääressä. Toisaalta taas olisin toivonut että olisin tuntenut oloni terveemmäksi eli nauttinut lomastani enemmän. Nyt osa lomastani meni kieltämättä olotilani seurailuun ja sillä stressailuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti